Odotuksen vallassa

Tämä blogi on suunnattu sellaisille, joita kiinnostaa seurata meidän Iitan odotuksen etenemistä ja poikasten tuloa. Olen kuitenkin samalla yrittänyt välittää tietoa sellaisille, jotka myös ensimmäistä kertaa suunnittelevat ja teettävät poikasia. Tuon esiin päivä päivältä, mitä on odotettavissa kun kani odottaa. Tässä vaiheessa joudun kuitenkin toteamaan, että jokainen kani on niin yksilö, että toivottavasti tästä on apua edes jollekin! :)

Astutuspäivä /(27.3.2013) 
Tänään astutettiin Iita uudestaan. Ensimmäisen kerran jälkeen tulos oli siis tyhjä :( Nyt olen kuitenkin melkein 100 % varma, et Iita on paksuna. Astutus onnistui täydellisesti jopa kolme kertaa (uros lennähti selästä ja päästi äänen). Olen niin onnellinen!!! Nyt jännityksellä odotan seuraavaa kuukautta ja tulevia poikasia :) Iita tosin on niin väsynyt, ettei jaksa tällä hetkellä edes Eetua...raukka pieni <3 (Eetu on Iitan rakas poikaystävä, mut leikattu, joten astutus tapahtui toisella kanilla)

1. päivä /(28.3.2013)

Tänään olen ollut ihan hätää kärsimässä ja epätoivoinen noiden kanien kanssa. Eetu ilmeisesti haistaa vieraan uroksen Iitassa, koska käyttäytyy todella agressiivisesti. Eetu jopa puree Iitaa! Todella erikoista, koska Eetu on yleensä rauhallisuuden perikuva, mut nyt kai puolustaa reviiriään. Ymmärtäisin jos Iita käyttäytyis noin, mut Iita vaan nuolee jos Eetusta pitää kiinni. No, Eetu oli sit pakko erottaa Iitasta jo heti alkuunsa, mut toivon todella, et saisivat taas keskinäisen rauhan palautettua!

2. päivä /(29.3.2013)

Sopu on palautettu pupujen välille. Sain älyväläyksen laittaa heidät yhdessä keittiöön, joka ei ole kummankaan reviiriä. Kun olivat vieraalla maaperällä saaneet "tutustua" toisiinsa, olivat taas valmiita palaamaan yhteiselle reviirilleen ilman kinasteluja. Illalla jo nuolivat toisiaan <3

3. päivä /(30.3.2013) 
Tänään on ollut oikein kanien päivä! He ovat olleet niin innoissaan kun käytiin vähän aikaa ulkona ja vielä illalla annoin loikkia koko talossa vapaana...jopa olkkarissa kun sain piilotettua kaikki johdot. Herkkujakin on saanut, joten ei voisi pienillä enää paremmat oltavat olla :) 

4. päivä /(31.3.2013) 
Kinasteluista ei ole enää tietoakaan. Tästä syystä olivat taas ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yön samassa häkissä. Iitakaan ei enää rymistele kaltereita kun sai Eetun sinne mukaansa.  Ovat niin söpöjä kun muutenkin hakeutuvat aina ihan vieri viereen makoilemaan <3 Jossain vaiheessa erottaminen on taas väkisinkin edessä, mut luultavasti Iita ei sitä vastustakaan jos on tällä kertaa oikeasti tiineenä.

5. päivä /(1.4.2013) 
Iita tuoksuu kyl ihanalle! <3 En tiedä mahtaako Iita tykätä kun käyn aina haistelemassa häntä niskasta :D Eetukin tuoksuu hyvälle, mut ei niin hyvälle ku Iita. Olen varmaan ihan hullu...ainakin niiden mielestä jotka sanoo, et kanit haisee. Tää ei kyllä liittynyt mitenkään tiineyteen, mut sanoinpahan kuitenkin. Tänään siis ihan normaali päivä :D

6. päivä /(2.4.2013)
Iita on alottanut taas kaivuu hommat :D Mut ei siis tietenkään vielä pesää tee. Mietin tässä vaan, et pitäisköhän varmistusastuttaa? En nimittäin kestä jos kuukauden päästä on taas pettymys! Iita "astuu" vieläkin Eetua vaikka oikeasta astutuksesta on kohta viikko. En tiedä onko ihan normaalia käytöstä jos on oikeasti tiineenä? Tosin on vielä niin varhaisessa vaiheessa. Tän kuukauden jälkeen olen kyllä taas niin paljon viisaampi kanien suhteen :)

7. päivä /(3.4.2013) 
Jee, viikko täynnä! Iitalla on kokopäivätyö. Aloittaa kaivamisen aikaisin aamusta ja käyttäytyy muutenkin tosi levottomasti. Ekalla kerralla oli sama juttu. Kaivaminen alkoi muutaman päivän päästä astutuksesta ja loppui viikkoa ennen "laskettua aikaa". Sit oli kuitenkin tyhjä, joten pelkkä kaivaminen ei vielä merkitse mitään. Ja nyt on alkanut juomaan paljon. Mut olen nyt päättänyt, et todennäköisesti astutetaan viikonloppuna uusiks. Haluan ottaa tällä kertaa varman päälle. Mulla on jo nimetkin uusille tulokkaille (tilauksessa siis kaksi tyttöä), mut en kerro niitä vielä :) 

8. päivä /(4.4.2013) 
Iita on kyl oikeesti alkanut nyt juoda enemmän. En tiedä johtuuko ilman lämpenemisesti vai tiineydestä. Johtui mistä johtui niin olen kuitenkin tyytyväinen, koska Iita juo mun mielestä normaalisti liian vähän. Olen päättänyt, etten tällä kertaa "hyperventiloi" ton Iitan tiineyden suhteen :D Yleensäkin jos lukee jotain lääkärikirjaa, niin itsellä on varmasti kaikki oireet. Sama jos nyt alan taas toivoa liikoja, niin kaikki merkit näyttää siltä kuin olis tiineenä. Ja sit petyn pahasti.

En voi kyllä uskoa, et meidän Iita on jo noin iso tyttö. Just vasta se oli mun pieni vauva ja nyt siitä itsestään pitäis tulla emo. On hän vieläkin pieni, mut näyttää niin isolta kun lepäilee pitkin pituuttaan. Siitäkin sen huomaa, et Iita on kasvanut, koska eivät enää mahdu heidän yhteiselle "lepoterassille" yhdessä (en kyl ymmärrä, et miks heidän edes täytyy siihen ahtautua yhdessä, kun olis kuitenkin lääniä missä löllötellä...häkin ovi on siis auki vaikkei näy kuvassa :D). Eikä ole enää vauvan turkki vaan on jo aikuinen :)

"lepoterassi"...

...käy ahtaaksi :D

9. päivä /(5.4.2013) 
Iitalla on ollut oikea löllötyspäivä. Paitsi nyt illalla saa kauheita juoksuspurtteja niin, et kaikki matot on rullalla :D Lisäksi olivat innoissaan kun saivat tänään maistaa kuorimatonta kauraa.

10. päivä /(6.4.2013) 
En ymmärrä, et kuinka Iita jaksaakin kaivaa ihan hulluna varmaan puoli tuntia yhtä soittoa!? Enimmäkseen se kaivaa siis kylpyhiekkalaatikkoa jossa pohja tulee kyllä aika nopeasti vastaan. Silti Iita vaan kaivaa ja kaivaa niin, et on kuonokin ihan hiekassa ja aivastelee. Meilläkin on täällä oikein maalaismeininki, kun on varpaanvälit täynnä hiekkaa ja heinää :D

11. päivä /(7.4.2013) 
Tänään piti varmistusastuttaa Iita, mut ei sit mentykään. Piti varmistus tehdä samalla, kun kaverin kani astuttaa, mut tuli mutkia matkaan. Mennään ehkä vasta ens viikolla, mut Iitalla on sit jo kolmas viikko puolessa välissä, joten saattaa nyt sit jäädä koko varmistus välistä. Toivon silti parasta, et on tiineenä jo nyt. Eikä siitä toisaalta pitäis edes olla epäilystä, mut se olis tosiaan ollut vaan ihan varmistus. Se on jotenkin kumma, et joskus saattaa vaan jäädä tyhjäksi, vaikka astutus onnistuis ihan hyvin!

12. päivä /(8.4.2013) 
Jos pari päivää sitten oli löllötyspäivä, niin tänään on kyl ehdottomasti ollut oikea hasulointi päivä! Iita kaivaa ja repii kaikkea, ja jostain syystä myös yleensä kiltti Eetu on liittynyt tänään joukkoihin! En kestä tätä montaa kertaa jos ei poikasia ala jo tulemaan!

Eetun "astuminen" on nyt ainakin mun nähdäkseni loppunut? Tänään itse asiassa ekaa kertaa alkuvaikeuksien jälkeen tuli taas jo jotain kränää heidän välille. Iita vikisi ja tais jopa purra Eetua? Välillä Iita nuolee ja lähestyy itse painaen pään Eetun leuan alle, mut välillä taas hyökkäilee. Eipä taida oikein itsekään osata päättää :)

13. päivä /(9.4.2013) 
Iita on ollut tänään ihan ylilevoton! Välillä on meinannut hermo mennä, kun tyyppi pakkomielteisesti raivaa kaikki esteet, et pääsee syömään tapettia!!! Iita on oikea hasuloinnin maailmanmestari! Onneks on nyt jo rauhoittunut. Kai se pieni "oravakin" joskus väsähtää :D

14. päivä /(10.4.2013) 
Kaks viikkoa täynnä! Iita koettelee mun hermoja ihan toden teolla! Särkee jo pääkin, kun toi raivostuttava kani ei usko tällä hetkellä yhtään mitään! Päivällä oli niin horroksessa, et luulin tästä tulevan helppo päivä, mut EI! Varmaan kolmen tunnin kieltämisen jälkeen jouduin laittamaan häkkiin, vaikka yleensä en harrasta sitä enkä suutu helposti. Nyt täytyy kuitenkin saada hetki rauhoittua. En ole varmaan ikinä suuttunut Iitalle näin paljon...sillä on nyt joku ihan ihme vaihe päällä!!! Tapetin syömisestä oli siis taas kyse...ei yleensä ole todellakaan tollainen. Tapettia on tuhonnut aikaisemminkin, mut nyt etsii ihan hulluna kaikki lävet mitä ei ole vielä peitetty!

15. päivä /(11.4.2013) 
Puoliväli alkaa olla käsillä. Alan pikkuhiljaa toivoa, et olis jo viimeinen viikko, koska luultavasti Iitakin rauhottuu silloin.  Enkä toisaalta itsekään jaksa enää odottaa. Mut Iita on tänään ollut jo paljon rauhallisempi. Eilen oli jostain syystä koko historian sekoin päivä! Pelottaa, et minkälaisia vaikutteita Iita antaa poikasille XD On se tänäänkin taas jotain yrittänyt hasuloida, mut uskoo heti kun sille sanoo. Mun rakas <3

16. päivä /(12.4.2013) 
Iita on aina meitä nokkelampi. Tänään on taas saanut viritellä kaiken maailman levyjä seiniin, koska Iita keksii koko ajan uusia paikkoja syödä tapettia. Meidän seinä on oikea palapeli! Tuntuu, et tästä tapetin syönnistä on tullut ihan arkipäivää!? Sen on pakko liittyä jotenkin tiineyteen, koska ei sitä aikaisemmin ole se ihan noin paljon kiinnostanut. Portistakin piti tänään vaihtaa salpa, kun tosiaan tulee sieltä muuten itse. Sille voi vaan käydä huonosti, jos tollasessa mielentilassa pääsee olohuoneen johtoparatiisiin...niin hyvin ku olenki yrittänyt ne peittää! Niinhän kävi jo kerran aikaisemmin muutama kuukausi sitten, mut selvis onneks tällistä.

Tänään ilahduin myös oikein kovasti, kun mies ei ollutkaan pedannut sänkyä...eipä siinä sit mitään muuta kun toista kertaa käytössä oleva uusi aluslakana on taas Iitan taholta ilmastoitu. Just tän takia käsken aina pedata, koska päiväpeitolla ei enää ole mitään väliä, kun on jo niin rikki. Samalla kun toisesta päästä korjaat, niin toisesta päästä tuhotaan...nettijohdon yläkertaan mies nimittäin korjasi tänään. Ehti se aika kauan ollakin katki. Mistäköhän oikeesti lähti idea teettää noita tuholaisia meille vielä lisää??? Onneks menevät koko sakki kesäks ulos niin saan hermolomaa :D

17. päivä /(13.4.2013) 
Onkohan noi meidän puput ihan terveitä, kun ovat olleet tänään niin rauhallisia!? Ehkä me kerrankin voitettiin Iita oveluudessa estämällä kaikki hasulointimahdollisuudet...raukat masentuu, kun ei ole mitään hasuloitavaa :D

Huomenna mennään astuttamaan kaverin kani, kun paljastui nyt kuukauden jälkeen todistetusti valeraskaudeksi. Päätin, et taidan sittenkin varmistusastuttaa Iitan samalla. En vaan kestä, jos taas tulee pettymys. Jos ei parin viikon päästä tule poikasia, niin on ainakin toivoa, et sit taas siitä parin viikon päästä vois tulla. Tällä hetkellä tiineydestä ei ole oikein mitään merkkiä nähtävillä...paitsi ehkä just se, et Eetun "astuminen" on loppunut...kai. En ole ainakaan nähnyt. Ja sit kaivelee hirveesti ja on kiukkunen, jos siihen menee väliin. Mut niinku sanoin, ni sitä oli ekallakin kerralla, vaikka oli tyhjä. Huomisessa vaan  jännittää se, et miten Eetu mahtaa taas reagoida, kun Iita haisee vieraalle :/ Täytyy varmaan pistää heti aluks yhdessä keittiöön, ettei meidän machopupu saa kilareita.

18. päivä /(14.4.2013) 
Tänään yritettiin varmistusastuttaa Iita, mut eihän siitä mitään tullut. Iita ei ollut yhtään kiinnostunut eikä kyllä poikakaan kun pisti vaan levolle Iitan viereen :) Tavallaan se on ihan hyvä merkki. Poika ei kyllä muutenkaan ollut ihan vedossa, kun kaverinkin kani saatiin astutettua kovalla vaivalla vaan kerran. Toivottavasti riittää ja hänenkin pupu olis nyt vihdoin tiineenä vaikean valeraskauden jälkeen. Mut siitä olin innoissani, kun pojan kasvattaja sanoi, et vähän ku Iitalla tuntuis yks nisä ja olis pyöristynyt!

Kotona Eetu alkoi taas hiukan machoilla, vaikka poika ei tällä kertaa edes astunut Iitaa. Laitoin heidät hetkeks keittiöön ja nyt tulevat taas erinomaisesti toimeen. Eetukin nuoli jo Iitaa. On sillä vaan joka tapauksessa tarkka hajuaisti.

19. päivä /(15.4.2013) 
Ei ole vielä varmaa, mut tänään löytyi ehkä yhdelle tai kahdelle vauvalle koti meidän ystävältä <3 :) Aina olisin tyytyväisempi, jos saisin kaikki pienet sijoitettua ystäväpiiriin, koska ihan tuntemattomista ei voi olla varma. Ja sit sais kuulla kuulumiset läpi elämän.

Puput on tänään ollut ihan väsyneitä. Kai nekin aistii, et on tylsä ilma, vaikka ovatkin sisällä. Mä sen sijaan "lasken sekunteja" synnytykseen. En jaksa enää odottaa!!! Kumpa kaikki menis hyvin ja tulis poikasia pian! Tulen taas entistä hullummaksi mitä lähemmäs synnytystä mennään...niinku huomaa, kun joka päivä vuodatus pitenee :D Joku sais keksiä mulle muuta ajateltavaa tai siirtää aikaa!

En ole yhtään kateellinen kaverille, jonka kani astutettiin vasta eilen. Varsinkin kun astutus ei onnistunut ihan niinku olin ajatellut. Mut siellä on nyt siis koko tuskallinen odotuksen kuukausi vielä edessäpäin. Ehkä kaikkein pahinta on kun ei voi tietää, et onko tiineenä vai ei...muutenhan astuttais vaan uudestaan eikä odottais kuukautta tyhjän takia. Mua jännittää senkin pupun puolesta. Sit ku meillä pitäis olla poikaset ni se on vasta samassa vaiheessa ku Iita nyt. Ja sit ku meidän puput alkaa lähteä pesästä niin se vasta synnyttää. Mä kyllä suutun sellaselle ihmiselle, joka sanoo, et pupujen lisääntyminen on helppoa! Olen nyt odottanut niitä poikasia jo viime vuoden lopusta saakka ja aina tulee jotain esteitä.

läpinäkyvä ja avattava kansi

20. päivä /(16.4.2013) 
Eilen illalla Iita alkoi tehdä pesää. On se kyllä kumma, kun ekalla kerralla yritin väkisin saada sen tekemään pesää, vaikka oli tyhjä ja nyt se tekee sen jo näin aikaisin. Kumpa vaan ei olis valeraskaana! Toisaalta olen hirveen onnellinen, et vihdoin alkaa tapahtua jotain. Mut sit taas en tiedä uskallanko vielä juhlia, koska jos onkin valeraskaus. En usko ennen ku näen ne poikaset :( On kyl juonut ihan hirveesti! Mut kai noin kova ahertaminen janottaakin.

Mies teki hänelle eilen pesäkopin ja sinne se alkoi sitä pesää sit tehdä. Mies on kauhean ylpeä, kun Iita kelpuutti pesäksensä hänen tekemän kopin. Pesän teko alkoi maton hapsuja repimällä. Ihmettelin, kun se varmaan tunnin väkersi sen maton parissa. Sit ku menin katsomaan, niin pesäänhän se oli niitä vähäisiä lankoja vienyt mitä oli irti saanut. Kun menin sanomaan miehelle, et tule katsomaan, niin sitä alkoi jotenkin kauheesti säälittämään Iita ja alkoi ihan hirveesti hössöttää sen ympärillä. Mä en saanut enää liikkua, ettei Iita häiriinny.

Eetu tsekkas, et mitä tääl tapahtuu!?

Aamulla taas kauhea häsläys, kun Iita yritti repiä niitä maton hapsuja. Ja kun se ei saanut niitä irti, niin mies meni siihen viereen saksien kanssa ja sanoi, et isi auttaa XD Se antoi sille kuulkaa vaikka mitä...oman paitansa ja haki lankaa ym. Iita olis varmaan vienyt sinne meidän peitonkin ja ei kuulemma haittaa. Mua kyllä hiukan siinä kohti alkaa haittaamaan. Sitäkin yritin sanoa, et ne tekee pesän yleensä heinästä, niin mies näytti vaan kauheen surkealta ja käski antaa Iitan pehmustaa. Iitalla oli häkissä vaikka kuinka paljon heinää, mut se ei kelvannut. No, lopulta kun annettiin uutta heinää, niin sitä se alkoi viedä sinne kauheella tohinalla. Mies oli taas tyytyväinen, et isi tiesi :)

Äsken, kun tulin kotiin ja katsoin, niin Iita makoilee ihan väsyneenä ja pesä on täynnä heinää. Saapa nähdä, et mitä tästä kaikesta oikein seuraa. Ei auta muu kuin odottaa, et tuleeko poikasia vai ei. Mut on tää raskasta ja jännittävää. Ajateltiin nyt sit eristää Eetu jo Iitasta, ettei häiritse sen pesän tekoa. Säälittää, kun Eetu on ihan syrjäytynyt Iitan keskittyessä vaan omiin tohinoihinsa. Ei Iitaa kyl tällä hetkellä ainakaan häiritse Eetun läsnäolo. Päinvastoin, käy välillä katsomassa sitä ja vikisee. Tuntuu, et se on ehkä jopa läheisyydenkipeä, kun tuli munkin viereen silitettäväksi. Ei se yleensä ole yhtään sen tyylinen!

Illalla:
Iita rauhoittui ja halus selvästi jo pois pentuaitauksesta. Niinpä päästettiin se pois ja kävi Eetua nuolemassa. Ei ainakaan vielä kovin puolusta pesää ja päätettiin laittaa molemmat yöksi samaan häkkiin. Mut ei siis pentuaitaukseen, ettei Eetu pääse hasuloimaan Iitan hommia.

matonhapsut suussa :D

21. päivä /(17.4.2013) 
Kolme viikkoa täynnä. Periaatteessa viikon päästä voi poikaset jo syntyä, jos jotain on tulossa. Viikon päästä on nimittäin 28. päivä ja aika täysi, mut harvoinhan nuo ihan silloin vielä syntyy. Iita sai kai pesän tyydyttävään kuntoon, koska tänään ei ole sitä enää pahemmin rakentanut. Itse asiassa en ole tänään nähnyt kertaakaan, et se olis edes käynyt siellä.

Yö meni ihan hyvin, vaikka puput oli yhdessä samassa häkissä. Laitetaan varmaan ensi yöksikin samaan häkkiin ja viimeistään ens viikolla eristetään kokonaan toisistaan. Tilanteen mukaan katsotaan, et miten tehdään.

On toi kyllä erikoinen kani! Ei siitä ota oikein mitään selvää. Äsken veti tossa vielä kauheeta juoksurallia, vaikka pitäis olla jo aika viimeisillään tiineenä O_o Alan taas epäillä vahvasti, ettei mitään poikasia tulekaan. En kyllä usko siihenkään teoriaan, et jos on pessimisti niin ei pety niin pahasti. Mä petyn joka tapauksessa ja pahasti! Pesä on tosin tehty, mut ei se välttämättä kerro mitään. Viimeistään ens viikolla pitäis alkaa maha paisua selvästi ja nisätkin kai tuntua. Mun mielestä Iita on kyllä kasvanut nyt jo, mut vaikea spekuloida kun itse näkee sitä koko ajan.

pesä

22. päivä /(18.4.2013) 
Nyt olis paras tulla niitä poikasia, koska ostin tänään uusille palleroille häkin...siis niille, jotka jää meille :) Iita on rauhottunut ihan huomattavasti eikä tänään ole hasuloinut varmaan mitään!? Pesässäkään ei ole käynyt kai ollenkaan? Välillä käy vaan hiukan etutassuilla työntämässä paitaa ja ehkä sillä tavalla piilottaa oviaukkoa. Tällä hetkellä pelkään vaan, ettei olis kipeä, kun on niin kuumat korvat :S Tai sit meillä on vaan liian kuuma ja senkin takia juo niin paljon.

pentuaitaus

23. päivä /(19.4.2013) 
Eilen illalla just ennen nukkumaanmenoa tapahtui yks niin söpö juttu! Makoilin pupujen kanssa vielä vähän aikaa lattialla ja Iita nuoli mua <3 Sitä ei ole tapahtunut ku varmaan kerran tai kaks aikaisemmin, mut oli niin söpöä :)

Aamulla Iita kävi ekaa kertaa varmaan pariin päivään tarkistamassa pesän. Vähän se sitä muokkaili ja sen jälkeen taas piilotti sen kaivamalla oviaukon eteen heinää. Tosi salassa se sitä pesää pitää varsinkin Eetulta. Olen aika yllättynyt, et se on saanut pidettyä sen Eetulta niin piilossa, ettei Eetu ole edes pyrkinyt sinne. Ja tosi mielenkiintoista seurata sivusta näitä kehityksen vaiheita! Ajattelin vaan itsekseni, et ei kauheesti valeraskaudelta vaikuta, koska eikö yleensä valeraskaat tiineet ole jotenkin yli-innokkaita ja huomattavan aggressiivisia pesänsä suhteen?

Tänään oli pakko imuroida, vaikka tiesin, ettei Iita tulis pitämään siitä. Molemmat meni siks aikaa häkkiin ja Iita näytti jotenkin säälittävältä, kun luuli varmaan, et rikotan hänen pesän. No, imuroinnin jälkeen päästin heidät pois ja jonkun ajan päästä Iita kävi tarkistamassa, et onko se vielä tallella. Oli varmaan huojentunut, kun pesä olikin säästynyt pahalta imurilta ja onnessaan peitti oviaukkoa vielä enemmän. Kyllä se nähtävästi hyvin tiedostaa pesänsä, mut näyttelee huoletonta ja tekee tarkistukset, kun Eetu/me ei olla paikalla.

masu 20.4.2013

24. päivä /(20.4.2013) 
Tästä päivästä ei ole oikein mitään sanottavaa, koska meillä oli yövieraita enkä ehtinyt paljon seurata Iitan touhuja. Aina kun kävi katsomassa, niin hän vaan löllötteli :) Oli varmaan ihan ihmeissään, kun oli niin paljon vieraita ääniä ja meteliä. Olen tahallani yrittänyt nyt keksiä itselleni paljon tekemistä, etten kotona vaan pyörittelis päässäni, et onko se tiine vai ei. Ens viikon ajattelin rauhoittaa täysin hänelle, et saa rauhassa valmistautua mahdolliseen synnytykseen ja poikasiin. Vielä ainakin näyttää hyvältä, et vois olla oikeasti tiine. Karvaa ei ole nimittäin vielä nyppinyt, vaikka pesä odottaa jo valmiina. Edelleen tekee vaan välillä tarkistukset, et pesä on tallella ja peittelee sitä, mut rakentamisen jälkeen ei ole käynyt siellä ku kerran korjailemassa.

Illalla Iita oli tosi levoton eikä meinannut jäädä häkkiin, kun mentiin nukkumaan. Se juoksi koko häkin ympäri ja häsläsin siinä jonkun aikaa sen kanssa ennen ku väsähti ja jäi hiljaa mökkiinsä. Yleensähän iltaisin rauhoittuu tosi hyvin häkkiin, kun ollaan pidetty sellaista rytmiä. En tiedä sit johtuiko vieraista vai tiineydestä, mut alkaa kuitenkin pian olla aika erottaa heidät Eetun kanssa. Viimeistään tiistain ja keskiviikon välisen yön laitan jo erilleen ja Iitan pentuaitaukseen, koska se on eka päivä, kun poikaset voi jo syntyä. Ihmeen hyvin ne on kuitenkin tullut toimeen loppuun saakka. Johtuu varmaan siitä, ku Eetu on leikattu, mut kai Iita jossain vaiheessa ens viikolla alkaa kaivata yksityisyyttä.

hienosti piilotettu

25. päivä /(21.4.2013) 
Tänään ollaan oltu taas kylässä, joten en ole paljon ehtinyt seurailla Iitan touhuja. Mut kyl must tuntuu, et Iita on paljon rauhottunut ja väsähtää helpommin. Tää voi tietysti olla taas vaan mun toiveajattelua, mut ei ole niin aktiivinen mitä normaalisti. Saa nähdä, et onko ens viikolla sit enemmän kerrottavaa :) Kanit osaa olla niin ovelia, et jotkut peittelee tiineyttään viimeiseen saakka. Siispä vielä ei ainakaan uskalla sanoa mitään suuntaan tai toiseen...onhan se niiden (mun kannalta ärsyttävä) vaisto. Mut olen "kärsivällinen" (sen ku näkis!!!) ja pakko sen on ne joskus synnyttää, jos jotain on piilossa kasvamassa. Pian käynnistyy viimeinen viikko ja mä olen taas hermorohahduksen partaalla jännityksestä...munkin elimistö alkaa jo reagoida tähän! :D

Tossa alla klippi Iitan tänpäiväisestä pesän piilottelusta:

26. päivä /(22.4.2013) 
Viimeinen viikko on käynnistynyt. Lasken siis siitä, jos syntyvät 31. päivä astutuksesta. En tiedä, et laskeeko muut neljännen viikon olevan viimeinen viikko, mut se on meillä kohta jo täynnä. Tällä viikolla pitäis kuitenkin syntyä.

meidän pieni äiti-pupu <3

Aamulla Iita korjaili taas pesää. Tekee sitä näköjään joka toinen päivä :) Mut aika nopeesti se väsähti ja sit ku se makoili siinä ni olen melko varma, et näin ekat potkut! En mä nyt ihan 100 % varma ole ku en osannu varmaan oikein katsoa, mut vaikutti tosi selkeiltä. Normaali aaltoilun seassa näytti siltä, ku joku olis töytäissy sisältäpäin :)

Iitalla on kyl mahakin kasvanut, mut ei näy niin selvästi kuvissa. Näyttää siltä, ku maha vähän roikkuis ja olis laskeutunut takajalkojen väliin. Sen takia ei jaksakaan kauheasti loikkia tai juosta. Lepäilee vaan eikä mahaan saa koskea yhtään. Nyt vaan toivon, et kaikki menis hyvin ja saatais pian tavata poikaset! Ens yö on ipanoilla viimeinen yö yhdessä. Sitä seuraavana yönä voi tulla jo poikaset. Jännittää! Mut olen varautunut, et todennäköisesti menee viikonloppuun. Meillä on miehen kanssa kisa, et kumpi arvaa poikasten määrän lähemmäs. Mä olen koko ajan ajatellut, et sieltä tulee viisi ja mies sanoi, et kuusi tai enemmän. Katsotaan kumpi on oikeassa :)

Tossa alla tänpäiväinen masukuva. Mun mielestä ainakin maha näyttää ihan suhteettoman isolta muuhun vartaloon nähden...varsinkin kun Iita on muuten niin solakka :)

27. päivä /(23.4.2013) 
Nyt alkaa olla jännittävää, kun periaatteessa voi jo huomenna olla poikaset! En kyl ihan usko, et vielä tulee, koska vaikuttaa niin normaalilta. Joka tapauksessa saa ens yöks mennä jo pentuaitaukseen. Ei oteta riskejä :)

Tänään aloin taas vaihteeks epäillä koko tiineyttä, koska ajattelin, et mahan pitäis olla vielä isompi. Toisaalta, jos ei tule montaa niin ei se niin paljon kasvakaan. Lisäks epäilen, koska en ole pystynyt tunnustelemaan, et onko nisät kasvaneet. Iita ei pahemmin anna koskea. Muuten olen ihan normaalisti käsitellyt, antaa silittää ja pussailla.

Tänään on taas vaan piilotellut pesää. Eipä se sit oikein muuta olekaan tehnyt. Lepää vaan ihan koko ajan, joka ei sinäänsä ole Iitan tapaista. Ruokahalu ei mun mielestä ole tällä hetkellä mikään merkittävä. Enemmänkin on syönyt ja varsinkin puolivälissä. Ilmeisesti se on normaalia synnytyksen lähestyessä? Olen ymmärtänyt, et jonkun aikaa ennen synnytystä tekee jopa suolen tyhjennyksen.

Sen verran mun usko tiineyteen taas palautui, et luulen nähneeni tänäänkin potkuja. Iitan maha käy muutenkin kovaa, mut nää oli erilaisia. Tuntuu jotenkin ihanalta nähdä ne pienet sykäykset, koska siitä voi päätellä, et ainakin yks poikanen on elossa ja voi hyvin. Ja siitä tietää, et jotain on ylipäätään tulossa! Toivottavasti katsoin vaan nyt sit oikein! :)

28. päivä /(24.4.2013) 
Noniin, vihdoinkin(!!!) tänään on nyt sitten aika täysi! On tää ollut aikamoista tunteiden myllerrystä edestakaisin! Näin jo untakin poikasista. Viime yön puput olivat ekaa kertaa erossa yön. Ei ollut mikään helppo projekti! Tuli jo pieni epätoivo siinä puolenyön aikoihin, kun Iita alkoi raivota ihan täysillä ja varoitti. Ei olis millään halunnut jäädä pentuaitaukseen. Siinä sit ajattelin, taas, ettei millään voi olla tiine jos jaksaa noin paljon riehua! Pakko se oli laittaa häkkiin yöks ja pesä sinne mukaan. Sinne onneks rauhoittui ja saatiin nukuttua. Eetu meni uuteen häkkiin jonka ostin tulevia pikkuisia varten. Se on niin kiltti pupu, et sille käy kaikki. Mua alko säälittää, kun se niin söpön näköisenä jäi sinne nököttämään. Häkit on päällekkäin, vähän ku kerrossängyssä olisivat :)

Aamulla päästin molemmat vapaiksi, kun ei poikasia vielä näkynyt. Säikähdin kun Eetu oli yhtäkkiä mennyt pesään ja ajattelin, et senkin täytyy kertoa jostain kun Iita ei edes puolusta sitä!? Eetu nyt vasta tajus sen, kun se oli siirretty heidän yhteiseen häkkiin. Vuodatin sit kaikesta tästä pettymystä miehelleni ja sanoin, etten jaksa enää yrittää, koska loppuu keinot kesken. Mies oli samaa mieltä ja mentiin molemmat katsomaan Iitaa. Menin sen viereen, laitoin käden sen mahalle ja sanoin: "voi pieni, ku olet niin paksu, et täytyy laihtua ennen ku uskaltaa yrittää uudestaan." Yhtäkkiä tunsin potkun. Aikaisemmin olen vaan nähnyt. Kokeilin vielä uudestaan ja tunsin ne sen jälkeen monta kertaa. Mieskin kokeili ja tunsi. Innostuin taas ja ajattelin, et meillä taitaa olla vaan tosi elinvoimainen kani, joten ei tarvitse pelätä synnytyksen puolesta! :)

masu 24.4.2013

Voi kamala, onhan toi paisunut vaikka kuinka paljon, jos vertaa pari päivää sitten otettuun kuvaan! Ei vaan itse huomaa, kun näkee joka päivä. Korjatkaa nyt jos olen väärässä? Ainakin joutuu laihikselle, jossei tuolta pian jotain pullahda :D Rakastan sitä joka tapauksessa vaikkei tekis yhtään poikasta...itse asiassa tollasena pullukkana sopiikin paremmin meidän paksukaisten perheeseen XD

Illalla:
Alan taas epäillä kaikkia aistejani! Iita hyppäs äsken ylähäkkiin.  Voiko viimeisillään oleva kani hypätä noin korkealle!?! 

29. päivä /(25.4.2013) 
Poikasista ei ole tietoakaan. En tiedä enää mitä ajatella! Iita on alkanut poikkeuksellisen aktiiviseksi. Tai ei se mitenkään poikkeuksellista ole, ku tollanen se on ollut aina, paitsi nyt viime aikoina. Tänä aamuna hyppäs jo ylähäkin päälle!? Tosin sängyn kautta, mut ei ole nyt vähään aikaan hypännyt edes sängylle. Siitä on tullut taas normaali Iita, joka menee vaikka läpi harmaan kiven jos niin päättää! En todellakaan tiedä, et voiko viimeisillään oleva kani pystyä tollasiin suorituksiin? Tai sit se ei ole tiine ja kaikki "potkut" ym. oli vaan meidän harhaa. Melkeinpä luulisin, et jos tässä kohti on vielä epävarma asiasta, niin ei varmaan ole tiine.

Tänä aamuna oli häkki myllätty ihan täysin ympäri vessalaatikkoa myöden. Ja niinku näette, oviaukko on tumpattu aivan täyteen kaikkea materiaalia. Toi pieni värillinen pyyhe, joka hiukan kurkistaa, on ollut normaalisti ton läpinäkyvän kannen päällä vähän pimentämässä. Nyt sekin on viety sinne.

Alan siis tässä kohti kallistua taas valeraskauden puolelle. Katsotaan kuinka monta miljoonaa kertaa mun mielipide muuttuu vielä tän päivän aikana :D

30. päivä /(26.4.2013) 
Tulin nyt vaan kertomaan kaikille, et Iitan tilassa ei ole vieläkään muutoksia. Neiti ainakin pitää meidät kaikki viimeiseen saakka jännityksessä ;)

Iltapäivällä
Iita on väsähtänyt eikä halua tulla ulos häkistä. Saa toki olla siellä, mut yleensä Iita on se joka ensimmäisenä on rymistelemässä ulos. Täytyy olla nyt siis tosi väsynyt ja laitoin häkin luukun kiinni, ettei Eetu mene häiritsemään. Sen verran mitä mä osaan kokeilla ja katsoa, niin vauvat myllertää mahassa jo aika lujaa. Pidän teidät ajan tasalla :)

Illalla
Ei vieläkään mitään uutta. Iita on nukkunut koko päivän, mut tuli illalla vähän jaloittelemaan. Nyt on pakko mennä nukkumaan, et tää päivä ja yö menis nopeammin. Odottavan aika on pitkä!!! Epäilen taas, ettei tule ikinä mitään, vaikka tunnen potkut ja myllerrykset. Siltä mun siskostakin tuntu, kun raskaus meni yli ja hänen sanoin: "tyyppi vaan kelluu yksiössään" :D

31. päivä /27.4.2013 
Nukuin tosi levottomasti ku jännitti niin paljon. Sit kuitenkin aamulla, ku heräsin niin en jaksanut edes käydä tarkistamassa pesää. Olin ihan varma, ettei siellä kuitenkaan mitään ole. Puol tuntia sitten nousin ja huomasin, et ainakin häkkiin oli nypitty karvaa. Iita oli pesässä ja sieltä kuului jotain outoa ääntä, ihan ku Iitan ääni ja sit jotain pienempää piipitystä. Mahtoikohan Iita siis imettää?

Äsken Iita tuli pois pesästä ja näytti mun mielestä laihtuneelta! Alkoi heti peittää oviaukkoa :) Onkohan meillä nyt poikaset?!? Annan kuitenkin olla hetken ihan rauhassa ja käyn muutaman tunnin päästä tarkistamassa pesän. Pääasia, et Iita voi hyvin! <3 Kuullaan! ;)

Myöhemmin

"Nyt poika saunoo,
se kylpee, se laulaa ja huutaa
kannusta samppanjaa
meidän poika on tullut kotiin!"
[Poju - Poika (saunoo)]

Meille on tänä aamuna syntynyt seitsemän täydellistä poikasta! Emo ja kaikki poikaset voivat hyvin! Kyllä itku pääsi <3

Kertauksena vielä niille, jotka odottavat omia poikasiaan. Iita söi normaalisti loppuun asti eikä mun nähdäkseni tehnyt edes mitään suolen tyhjennystä. Eetun kanssa oli ihan loppuun saakka ja heti synnytyksen jälkeen kävi sitä nuolemassa. Viimeisenä iltana oli väsynyt, mut muuten ajoittain riehui ihan normaalisti.  Jos poikaset tulevat äitiinsä, niin ovat tosi vahvoja :) Masusta asti ovat olleet mukana kovassa menossa XD

Kiitokset

Kiitos paljon kaikille jotka olette tukeneet meidän perhettä tämän tuskallisen jännittävän ajan! Ensisijainen kiitos kuuluu astuttajalle! <3 Lisäksi kiitos erittäin paljon kahdelle lukijalle, vaikka tiedän, että teitä on todellisuudessa enemmän :) Erityiskiitos kuuluu myös Piialle, joka on jaksanut kuunnella vuodatuksiani alusta loppuun. En olisi ikinä pärjännyt ilman sinua <3 Kiitos naapureillemme, jotka ovat muistaneet meitä jatkuvasti. Lisäksi kiitos siskolle ja siskon pojalle, Iitan parhaalle ystävälle. Pitkä odotuksemme palkittiin ja nyt sanomme hyvästit tiineyspäiväkirjalle. Käännämme uuden välilehden: poikaset! :)