Noki ja Miina

Noki

Arvatkaa mitä!? Me otettiin taas kaks uutta pupua!!! Ei kai :D Näppärimmät varmaan arvaskin jo otsikosta ja kuvasta, et oma kasvattimme Noki on meillä. Tällä kertaa oikein tyttöystävineen päivineen. Mut vain viikon. Eivätkä he siis asu yhdessä, kun Nokia ei ole vielä voitu leikata. Pian sekin aika koittaa ja sit on morsian jo valmiina.

Nokin ja Miinan entisen omistajan miehelle tuli paha allergia ja siks joutuivat heistä pitkin hampain luopumaan. Olen luvannut meidän kasvateille ikuisen palautustakuun ja varsinkin tällaisissa tapauksissa se on ihan perusteltua käyttää kyseistä oikeutta. Heistäkin tiedän, et olivat yrittäneet jo kaikkensa ja sen verran eläinrakkaita ovat, et oikein harmittaa heidän puolesta.

Pupujen kannalta on tosi harmi, et joutuvat vaihtamaan kotia, mut onneks ovat vielä nuoria. Ja siinä mielessä asiat meni kuitenkin paremmin kuin hyvin, koska multa oli just kysytty, et onko vielä pupuja myytävänä. Silloin ei enää ollut, kun olin just Liakunkin ottanut pois myynnistä, mut heti kun kuuli näistä niin oli innokas ottamaan molemmat.

Miina

On kyllä ihanaa nähdä Nokia! En tiedä miten hyvin kani muistaa, mut tuntuu, et hän on meillä taas kuin kotonaan. Miina puolestaan on tosi arka. Jotkut on muutenkin sellasia luonteeltaan, et kestää jonkin aikaa saada luottamus. Sen jälkeen on varmasti erittäin uskollinen ystävä! Senkin takia on hyvä, et pääsevät nopeasti uuteen kotiin niin Miina ei ehdi liikaa tottua oloonsa meillä kunnes taas vaihtuu ihmiset ja ympäristö. Siihen asti me saadaan nauttia heistä...eikä välttämättä anneta enää pois ;) Vaikka totta puhuen, heitä odottaa malttamattomana hyvä ja kokenut koti <3

Uusi laumajako

Piti oikein katsoa, et mitä olen viimeks kirjoittanut, kun siitä on taas vierähtänyt niin pitkä aika. Asiat on muuttunut tosi nopeasti ja viimeiset viikot olen hartaasti miettinyt uusia siirtoja Nasun suhteen. Iitaa ja Eetua en vois missään nimessä ikinä erottaa toisistaan. Huli, Hasuli ja Iineskin ovat niin hyviä ystäviä, et haluaisin antaa niiden olla yhdessä. Akua ei vielä voi laittaa kenenkään kanssa, mut joku kaveri Nasulle oli kuitenkin saatava!

Oivalsin ehkä, et mikä Nasun ja tyttöjen yhdistämisessä oikein jumitti. Oli pieni virhesiirto yrittää yhdistää häntä kolmen tytön kanssa, kun hän ei muutenkaan ollut tottunut muihin pupuihin. Edellisessä kodissa hän asui pojan kanssa, mut heillä oli väliseinä joten ei ole ilmeisesti koskaan asunut kenenkään kanssa ihan näin lähikontaktissa. Tajusin siis, et mun täytyy ensin yrittää saada häntä luottamaan ylipäätään muihin pupuihin. Silloin olis parempi, et yhdistäisin hänet ensin vain yhden pupun kanssa. Mut kenen? Kuten aina, Iita ratkaisi taas tilanteen. Yhtäkkiä hän ei enää tullutkaan toimeen Millin kanssa ja siksi uusi yhdistämissuunnitelma oli Nasu ja Milli!

Olin huomannut hetken aikaa, et Iita oli härnännyt Milliä, vaikka ei tehnyt sille mitään pahempaa. Iitalla on muutenkin ollut välillä vaikeuksia hyväksyä edes omia poikasiaan, koska taitaa olla mustasukkainen Eetusta. Niinpä, kerran kun tulin koulusta, Millillä oli silmäkulma auki enkä tiedä mitä oli tapahtunut. Joka tapauksessa, en uskaltanut jättää häntä enää äitinsä kanssa. Mies sanoi, et aidat oli kaadettu sängyn ympäriltä joten Milli on voinut satuttaa itsensä niihinkin. Ei haluttu kuitenkaan ottaa enää riskiä ja päätettiin koittaa yhdistää näitä tyttösiä keskenään.

Tällä hetkellä Milli ja Nasu ovat tosi hyviä ystäviä. Miten onnistuimme? Kiitos kuuluu kokonaan siskolle ja hänen lapsilleen! Sisko nimittäin kutsui mut ja nämä kaksi pupua heidän luokseen viikonlopuksi. Pitkän ajomatkan tuoma stressi ja vieras ympäristö oli suuressa osassa siinä, et saatiin tytöt tukeutumaan toisiinsa. Pysyin koko viikonlopun ihan tahallani vähän etäämmällä, kun siskon poika innoissaan ylläpiti heille täyshoitolaa ja kaikenlaisia juhlia. Aiemmin olin viikon verran vaihtanut tyttöjä häkeissä päittän, et tottuisivat toistensa hajuihin, mut heti kun yritin yhdistää heitä kotona vieraalla maaperällä niin Nasu juoksi Milliä karkuun peloissaan. Milli olis kyllä hyväksynyt Nasun ja läheisyydenkipeänä työnsi päätänsä sen leuan alle. Kyläreissu tuli siis tavallaan täydelliseen saumaan, koska nyt Nasukin on tykästynyt Milliin ja ovat molemmat jo ihan täysin hyväksyneet toisensa <3

Liaku kävi ulkoilemassa.
Oli vähän märkää,
joten iskän piti käyttää
sen jälkeen pesulla :)

Päätin myös, et koska Liaku oli yksinäinen niin laitoin tytöt hänen kanssaan samaan huoneeseen. Tietysti ovat eri häkeissä ja ulkoilutan heitä eri aikaan, mut silti heistä on hänelle jo paljon iloa. Aluks Liaku sekos ihan täysin, mut aikaa myöten varmasti tottuu ja pian hänet saakin jo leikata. Häkit on sen verran yhdessä, et pystyvät haistelemaan toisiaan, koska toivon, et loppujen lopuksi Nasusta, Millistä ja Liakusta tulis yks lauma. Jos oikein hyvin käy niin kaikkein paras olis, et saisin yhdistettyä tämän kolmikon vielä myöhemmin ulkosiskosten kanssa, mut sen suhteen en ole liian toiveikas.

Nyt täytyy vaan olla tosi varovainen, ettei Liaku pääse vahingossakaan astumaan tyttöjä, varsinkaan Milliä. Tänään meinas jo käydä hullusti, kun tytöt oli vapaana ja Liaku sai itse häkin oven auki, mut mun mielestä oltiin heti paikalla eikä mitään ehtinyt tapahtua. Toivottavasti! Sen jälkeen parannettiin Liakun häkin lukitusta.

Ainoa huono puoli Nasun ja Millin yhdistelmässä on se, et Milli on vielä pieni ja hänellä tarvitsee olla jatkuvasti ruokaa tarjolla kun taas Nasun tarttis ennemminkin laihtua. Nasu onkin jo laihtunut jonkin verran. Ja kyllä kai se siitä, kun saa meillä kuitenkin paljon liikuntaa eikä Millilläkään enää kauan mene, et on täysi-ikäinen. Kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä tosi tyytyväinen ja helpottunut, et tältä erää voi levätä yhdistämisistä. Oli se meille kaikille stressaavaa aikaa.

Nassero