maanantai 23. joulukuuta 2013

Draama ei meiltä lopu

Taas on mennyt pitkä aika, et olen saanut kirjoitetuksi, mut uskon teidän ymmärtävän ennen ku pääsette tekstissä edes loppuun saakka. Tämä kuukausi on ollut yhtä kaaosta! Jossain vaiheessa tuntui, et sekoan ja koko pupushow leviää käsiin ihan totaalisesti.

Ensinnäkin, Miinan oltua meillä kaks viikkoa, se alkoi rakentaa pesää. Säikähdin tietysti, koska hänhän on vasta 5 kk! Itkin ihan kauheesti, koska pelkäsin Miinan puolesta enkä tietenkään vois antaa sellaista kania eteenpäin. Toisaalta en myöskään jaksais nyt poikasia, kun en pärjännyt näidenkään kahden ylimääräisen kanssa. No, seuraavana päivänä soitin edelliselle omistajalle ja hän vakuutti, ettei tiineys ole mitenkään mahdollista. Olin huojentunut, koska itsestäni olin ihan varma, et meillä vahinko ei ollut sattunut. Ihmettelin, et ompa erikoinen valeraskaus ja noin nuorella, mut jos ei kerran tiineys ole mitenkään mahdollista niin voin luovuttaa hänet eteenpäin. Otin pesän pois eikä tehnyt sitä enää uudestaan. Hän vaikutti kuitenkin sen verran stressaantuneelta, et olis parempi päästä nopeasti lopulliseen päämäärään.


Akun merkkaama häkki menossa pesuun
Miina ja Noki oli meillä lopulta kolme viikkoa. Aluksi oli puhe vain viikosta ja mulla meni hermo siihen, et äiti perui aina tulonsa. Meillä ei ollut häkkejä tarpeeks eikä todellakaan tarpeeks tilaa pitää kaikkia vapaana. Pelkästään yläkerrassa oli kaks urosta jotka ei voinut sietää toistensa hajuja, vaikka olivat eri huoneissa. Aku oli tosi vihainen koko ajan, merkkaili ihan joka paikkaa ja lisäks oli tytöt jotka piti pitää erillään toisistaan ja varsinkin pojista. Niinpä varmasti ymmärrätte, et katastrofin ainekset oli katettu ja lopulta vein heidät itse uuteen kotiin. Tietysti infosin uutta omistajaa Miinan tilasta.

Perjantaina sain huonoja uutisia. Miina oli synnyttänyt yöllä/aamulla. Vain yks poikanen löytyi ja sekin kuolleena. Mut mikä tärkeintä, Miina voi olosuhteisiin nähden hyvin. Pesää hän ei ollut tehnyt uudestaan. Ainoastaan torstaina illalla oli alkanut nyppiä hirveesti karvaa. Raukka on ollut ihan sekaisin eikä tiennyt mitä tehdä. Poikanen oli varmaan kylmettynyt kuoliaaksi, koska ei ollut kunnollista pesää ympärillä tai muita poikasia. Miinan täytyy olla todella stressaantunut enkä enää yhtään ihmettele sen arkuutta. Hänen kohdallaan kaikki meni väärin, koska ei tiedetty sen todellista tilannetta. Todennäköisesti astuminen on tapahtunut 19.marraskuuta eli vain viis päivää ennen meille tuloa. Tapaus jää arvoitukseksi, koska edellinenkään omistaja ei osaa selittää tapahtunutta. Nyt Miina saa vihdoinkin olla rauhassa ja alkaa palautua.

Toiseksi, mulla on epäilykseni, et myös Nasu olis tiine. Kuten sanoin, meillä ei ollut häkkejä tarpeeks, joten Noki asui sellasessa lehtikompostoreista rakennetussa aitauksessa viereisessä huoneessa. Akua ei vois sellaseen laittaa, mut Noki pysyi siellä ihan hyvin. Lisäksi kahden huoneen välillä oli portti, et jos Noki kuitenkin karkais aitauksesta niin ei pääsis silti viereiseen huoneeseen. Ovea oli pakko pitää auki, koska siitä toisesta huoneesta olis tullut muuten ihan hirveen kylmä. No, yks kerta kuunneltiin alakerrassa, et mitä ylhäällä tapahtuu ja kun mies meni katsomaan: Noki oli kuulemma Millin ja Nasun luona! Tämäkin jää mulle täysin arvoitukseksi, et miten ihmeessä näin pääsi tapahtumaan!? Sen on täytynyt ylittää kaks aitaa, eikä ollut tehnyt sitä kertaakaan aiemmin tai sen jälkeen. Ovi meni kiinni eikä kiinnostanut, vaikka toiseen huoneeseen tulis jääkausi.

Ahdistaa ihan ku ajattelenkin noita aikoja! Elämä meillä on rauhoittunut ihan täydellisesti näiden kahden lähdettyä. Aku on taas entinen ihana itsensä ja tilanne on muutenkin paljon hallitumpi. Aku menee muuten leikkaukseen 24.1. Jännittää!

Yhdestä asiasta olen tosi onnellinen: Millistä ja Nasusta on tullut todella hyvät ystävät! Vaikka Nasu nyt olis tiine niin poikaset on taas ihan tervetulleita. Tuskin se montaa tekee ja ollaan jo mietitty, et kuinka söpöjä niistä tulis :) Tosin Nasun kannalta olis parempi, ettei olis tiine, koska se on kuitenkin jo 3 v. ja liian lihava. Nasu on kyl kerran aiemmin saanut jo poikaset joten ei olis kuitenkaan ensisynnyttäjä. Mut ei se välttämättä edes ole tiine. Tänään olis 20.päivä ja on vaan kaivellut vähän enemmän, mut ei esim. kannellut heinää tms.

Millistä olen aika varma, ettei ole tiine, koska vaikka oli silloin Nasun kanssa yhtä aikaa vapaana niin sen käytös ei ole mitenkään muuttunut. Lisäks Milli oli mennyt piiloon ja Noki oli piirittänyt vain Nasua, koska se oli helpommin liehiteltävissä :) Ja onneks näin, koska Milli ei todellakaan saa tulla tiineeks noin nuorena! Nasun tilanteesta pidän teitä ajan tasalla. Pian se selviää ja viimeistään 3.1. olis laskettu aika. Ainakin me osataan jo hoitaa poikasia ja äitiä, et sen suhteen ei ole paniikkia. Let's see :)

kauralyhde
Meidän vanha ja tasainen pari,
joka ei tuota enää mitään ongelmia <3
ulkoilemassa

10 kommenttia:

  1. Voi ei, teillä on kyllä ollut tosi rankkaa! :( Toivottavasti nyt jatkuu paremmin. :) Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  2. No huh, kyllä onkin ollut kovasti teillä häslinkiä. O.o
    Onneksi kuitenkin Miina on nyt uudessa kodissa ja ei tapahtunut mitään synnytyksessä Miinalle. :)

    Toivotaan tosiaan, ettei Nasu olisi tiine, kun kerran on tosiaan melko lihava...on se teidän Nokikin kyllä melkoisen outo kani, mutta kaipa kani menee vaikka läpi harmaan kiven, jos vain haistaa naaraita. :)

    Pitääkö Iitalla olla muuten nykyään valjaat kun se ulkoilee?
    Kun eikös vikassa kuvassa olekin Iita? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut ihan hullua aikaa, mut nyt alkaa onneks rauhoittua. Edellyttäen tietysti, et poikasia ei olis tulossa nimittäin silloin rauha loppuu kyllä siihen X) Tällä hetkellä muistan taas, et miks rakastuin heihin, kun en ole vain stressaantunut koko ajan <3

      Ei Iita valjaita tarttis, mut mies halusi kokeilla, et mitä se meinaa noista uusista valjaista. Olis kai hyvä totuttaa niihin, koska silloin voi ulkoiluttaa muuallakin ku omassa pihassa, esim. metsässä.

      Poista
  3. No pidetään tosiaan peukkuja pystyssä, ettei nyt poikasia tulisi kun sitten tulee taas lisää kaneja ja niillekin pennuille pitää kodin löytää. :)

    No Iita ei ainakaan valjaista näytä hätkähtävän kun ihan noin peseekin itseään rauhassa. <3

    VastaaPoista
  4. Mitenkäs siellä tänään jaksellaan? :)
    Ei ole ilmennyt vielä mitään erikoista Nasulla että olisi varmasti tiine? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään merkittäviä muutoksia olla huomattu. Tänään on 27. päivä eikä ole edes tehnyt pesää. Kaivaminenkin on loppunut. Toisaalta hengittää tiheesti, ei jaksa liikkua, on kiukkuinen eikä ketään muu ku Milli saa tulla lähelle. Yritin tunnustella mahaa, mut en tunne mitään muuta ku et nisät olis ehkä hiukan turvonnut. Iitalla tunsin näihin aikoihin jo ihan selvästi, mut se onkin paljon timmimpi ;) Kokeiltiin myös hetkeks laittaa Akun reviirille ja yllättävää kyllä: Aku ei yrittänyt astua sitä ainakaan kovin aktiivisesti ja Nasu oli vihainen, joten se kyllä viittais tiineyteen. Saa siis nähdä. Hän pitää meitä jännityksessä viimeiseen saakka :)

      Poista
    2. Joo niin tuntuu pitävän, mutta kyllä nuo minustakin noi merkit tiineydeltä kuulostaa kun sen Nasun lihavuuden takia ei pakosti potkuja tai muutakaan tunnu ja tosiaan pesääkin voi alkaa rakentaan ihan viimehetkellä vasta. :)

      Jos sieltä nyt pentuja tulee niin toivotaan ettei ainakaan paljoa, kun muutenhan pian jo hukutte kaneihin. :D
      Koska muuten Aku menee kastroitavaksi? :)

      Poista
    3. Niinpä, Nasun lisääntyminen ei ihan kuulunut suunnitelmiin tällä hetkellä, mut näillä mennään. Pari poikasta ei vielä olis niin iso juttu, mut kyllä silloinkin menee taas hetkeks pakka sekaisin. Millillä ja Nasulla on ikävä toisiaan, mut yöt ainakin on nyt hetken pakko pitää erillään, kun ei voi olla varma.

      Akun leikkaus on 24.1. Odotan jo sitä, mut toisaalta pelottaakin :-/

      Poista
    4. Joo kannattaakin pitää varoiksi ihan erillään ja toivotaan nyt, että kaikki menee synnytyksessäkin sitten hyvin, kun Nasukin on kuitenkin aika lihava ja ei ole nuorikaan enään joka kanssa on oma riskinsä. :(

      Onneksi Milli nyt ei ainakaan tiine ole, kun sekin olisi ollut aika iso juttu jos omalle veljelleen olisi tiine.

      Ja uskon, että leikkaus pelottaakin, mutta menihän Eetullakin hyvin joten uskon, että varmasti menee Akullakin...itselläni on vain noita lääkärissäkäyntikokemuksia huonoja, mutta teilä on taas minusta ollut hyviä kokemuksia! ^^

      Poista