tiistai 13. toukokuuta 2014

Ylpeä mamma

Nyt osaan hiukan kuvitella, et miltä isoäideistä tuntuu. Voi vain nauttia vauvojen hyvistä puolista eikä tarvitse huolehtia kasvatuksesta tms. Iitasta tuli jo toistamiseen mamma, kun Nala synnytti viime viikolla 10(!!!) poikasta. Synnytys meni hyvin ja olen ihan tolkuttoman ylpeä meidän kasvateista <3 Uskomatonta, et Nala on hoitanut vauvoja niin hyvin ja saanut pidettyä kaikki elossa! Meidän Iitasta on lähtenyt tosi hieno suku. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa kuvia täältä. Vielä ne on aika samannäköisiä ku kaikki vauvat vastasyntyneinä, mut silti niin söpöjä :-*

Zorron poikaset ovat jo hiukan isompia. Heitä tuli yhteensä viisi joista yks (musta) ei mahtunut tohon neljän potrettiin. Laitoin hänestä kuitenkin kuvan tonne alemmas. Toi mustavalkoinen on kyl hauskan näköinen :D Osaako muuten joku sanoa värejä? Mietittiin niitä yhdessä heidän kasvattajan kanssa, mut olen aina yhtä hämilläni niiden suhteen. Just kun luulen tietäväni väreistä jotain niin tulee sellasia mitä en ole aiemmin nähnytkään. Osaan vain oikeastaan ne päävärit jotka löytyy kaniyhdistyksenkin sivuilta. On myös olemassa niin paljon eri sävyjä, etten yhtään luota omaan arviointikykyyni. Vielä huonompi olen niiden geenikoodien kanssa, vaikka eivät kuulemma loppujen lopuksi vaikeita olekaan? Jos nyt jotain arvauksiani annan niin vasen ylhäällä on joku harmaa, vasen alhaalla joku sininen (?), oikea ylin on musta perhonen tai viittakuvio, oikeasta alhaalla ei ole hajuakaan (ei ole puhtaan valkoinen vaan ennemminkin kerman värinen) ja se yks olikin helppo kun on vaan yksivärinen musta. Siitä olen kuitenkin onnellinen, et sukupuolet olen sentään oppinut tarkistamaan luotettavasti :)

Ihan meidän Iineksen näköinen

Perhonen vai viittakuvio?

Meillä taas täällä kotona elämä kulkee samaan rauhalliseen tahtiin. Mitä nyt koulukiireet stressaa vielä ennen ku pääsee kesälomalle ja kevät saa pupujen päät pyörälle. On karvan nyppimistä, heinän roudaamista ja varsinkin Nasu on ihan ylikiimainen. Se rynkyttää koko ajan jompaa kumpaa. Yleensä Akua, mut välillä myös Milliä eikä anna edes syödä rauhassa. Tai sit se on vaan alistamista, mut en yhtään ihmettele, et toisilla meni jo kerran hermot häneen ja sai hiukan turpaansa. Ilmeisesti Milli on suutahtanut ja Nasulta lähti pala korvasta. Nyt se on jo kunnossa ja ovat taas kavereita, mut jälki siitä välikohtauksesta jää. Mua tietysti säälittää raasu, mut toisaalta ihmettelen ettei näyttänyt sille närhen munat jo aiemmin. Jos ei pian lopu niin on pakko leikkauttaa, koska ei kukaan jaksa sellaista.

Huli, Hasuli ja Iines ovat onnellisia ikkunasta ja mies rakensi siihen vielä lisäksi sellasen "parvekkeen", et pääsevät paistattelemaan päiväänsä suoraan auringon alle. Monta kertaa he kaikki ovatkin siinä aamulla, kun lähden kouluun. Se on niin huvittavaa, kun käyn siinä sanomassa heipat ja he on kaikki vaan ihan unisen näköisiä. Mahtaa naapuritkin ihmetellä, kun ajavat ohi ja meillä on kaneja ikkunalla X)

Yhdistäminen sujuu hyvin ja luotan väsytystekniikkaan eli aikaan. Luulenpa, et Millille sopeutuminen tulee olemaan kaikkein vaikeinta, koska se on ainoa joka nyrkkeilee vieläkin kaltereiden läpi isosiskojaan. Mut en mä ole huolissani. Niin sen varmaan kuuluukin mennä. Onhan kummassakin laumassa omat pomonsa ja jomman kumman täytyy alistua, et voivat elää yhdessä. Ja vielä on koko kesä edessä. Aloitan yhdistämisperaation kunnolla vasta kesällä. Nyt en ole vielä vaihdellut heitä edestakaisin toistensa reviireille, koska käyvät muutenkin niin kuumana tänä lisääntymisaikana, et täytyy välillä rauhoitella tilannetta. Tässä vaiheessa mulle riittää, et näkevät toisensa verkon läpi.

6 kommenttia:

  1. Herran jumala...10 poikasta! = D
    Tosi iso määrä kun Nala ei ole edes mikään jättikani, heh.

    Mutta onnea kuitenkin mamma Iitalle nyt sitten. :)

    Ja toivotaan, että teidän kanilassa Milli alkaisi hyväksyä siskojaan eikä nyrkkeilisi niitä aidan läpi. :)
    ja oma mielipiteeni on tuosta Nasusta, että voi olla kevättä rinnassa hänellä tai sitten alistamista.

    Mikäli ei tuosta ala rauhoittua niin itsekin suosittelen sitten leikkausta kyllä hänelle. :)

    Ja tuolla Zorron poikasissa tuo ihan vaalean....ruskea?
    Vikassa ruudussa näyttäisi ehkä Lux väriltä, mutta varma en ole. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, välitän onnittelut Iita-mammalle :)

      Kyllä se Millikin siitä edistyy koko ajan mitä enemmän aikaa kuluu. Helpolla hän ei meitä päästä, kun on liiaksikin äitiinsä tullut, mut niin se kovapäisinkin taltutetaan rakkaudella :D

      Poista
  2. Heh heh no juu kyllä se siitä vielä tottuu, kun teilläkään ei onneksi yhtään hosuta tän asian kanssa ja kaneilla on turvallinen aita välisä vaikka Milli vähän nyrkkeilisikin. :D

    Miten muuten nää muut aidan toisella puolella suhtautuu nyrkkeilyyn? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ottaa ihan rauhassa...Huli taitaa jopa tahallaan vähän ärsyttää, kun työntää nokkaansa toisen reviirille, vaikka oliskin saanut jo varoitusläpsyn :D Iineshän tulee aina toimeen kaikkien kanssa ja Hasunkin hyvä suhtautuminen on ollut postitiivinen yllätys!

      Poista
  3. Hoh no kiva. :D
    Miten muuten että oliko Milli niin Nasun ja Akun johtaja naaras?

    Kun eikös Hasu tainnut olla se tyttökolmikon pomo vai miten se oli? :)

    Mutta varmasti vielä menee hyväksi. :D
    Mää laitoin sulle muuten mailiakin näin btw. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milli vaikuttais olevan Akun ja Nasun johtaja, vaikka aika tasavertaisia ovat Akun kanssa. Hasu on tosiaan Hulin ja Iineksen pomo, mut mielenkiintoista on se, et hän ei koe asemaansa mitenkään uhatuksi näiden uusien tulokkaiden vuoksi. Milli taas oli aluks ihan hermona, mut nyt sekin on jo rauhoittunut tosi paljon!

      Poista