Kun silmäni mä auki saan

Poikasista on kasvanut ihan tolkuttoman söpöjä yksilöitä eivätkä mitkään maailman sanat riitä kertomaan kuinka paljon heitä haltioin! Sen takia mun on vain pakko turvautua kuviin, mut en usko sen haittaavan teitä ;) Mun arvaukseni mukaan molemmat on poikia, toinen luonnonkeltainen viittakuvio ja toinen ruskeasiamsoopeli viittakuvio. Ja olen melko varma, et tosta harmaasta ainakin tulee luppakorva, koska sillä lepattaa korvat jo nyt siihen tyyliin.

Silmät aukes molemmilla 13. päivänä, muttei siis kuitenkaan samana päivänä, koska heillä on eri syntymäpäivät. Niin kummallista kuin se onkin niin olen nyt todistanut väitteen, että vain pari poikasta kehittyy hitaammin. Luulis sen olevan nimenomaan toisin päin, et mitä enemmän saa ravintoa niin sitä nopeammin kehittyy. Mut poikaset on vain paisunut ja kehitys on ollut hidasta verrattuna Iitan isoon poikueeseen. Nyt molempia poikasia kohden on neljä nisää eivätkä todellakaan joudu siis tappelemaan maidosta! Varsinkin kun Nasu hoitaa heitä niin tunnollisesti. Kerran erehtyi imettämään heitä kaks kertaa suhteellisen lähekkäin ja poikaset näytti siltä kuin räjähtäisivät pian. Sinä yönä Nasu ei päässyt häkkiin X)

Pikkuiset on tosi leikkisiä ja vauhdikkaita, mut suurimman osan ajasta vielä hyvin uneliaita. Nyt ovat jo reilusti yli kaks viikkoa eivätkä ole kunnolla tulleet edes pesästä pois! Nasukin on antanut heille jo luvan, koska ei enää tuki oviaukkoa, mut silti viihtyvät piilossa poikkeuksellisen paljon. Välillä kuuluu kauhea rahina ja siellä ne tekee loikkaharjoituksia :D Pesän tarkistuksen yhteydessä ollaan annettu heidän juosta häkin ulkopuolella ja Millikin on jo hiukan haistellut heitä, mut ei ole oikein mitään mieltä.

Tarkistin just, et Iitan ekat poikaset oli vajaa kaks viikkoisia, kun tulivat pesästä ja tokat poikaset alle viikon! Niillä ei ollut silloin vielä edes silmät auennut, kun jo haparoivin askelin vaeltelivat pisin häkkiä. Kolme viikkoisina eivät enää pesässä viihtyneetkään vaan olivat tulleet jo häkistäkin itse pois. Tässä muuten tuli toivomus, et kertoisin välillä jotain Hulista, Hasusta ja Iineksestäkin (Iitan ekaa poikuetta). He on ihan kokonaan jääneet tämän hetkisten vauvojen varjoon näissä teksteissä, joten seuraavaksi kerron jotain heistäkin.

Huli, Hasuli ja Iines

He asuvat siis ulkorakennuksessa josta mulla on vieläkin päivittämättä toi "tilat" välilehti. Tässä kävikin niin, et lämpökoppi on toiminut ihan hienosti, mut kun tuli ekat oikein kovat pakkaset niin juomavesi jäätyi. Koppia on korjattu niin miljoonat kerrat, mut aina he tekevät hallaa itselleen repimällä kaikki mahdolliset eristeet irti. Lämpömittari näytti tosin jotain +15-astetta, mut pakko jostain oli kylmää päästä, jos kerran vesi jäätyi.

Lämpömökki sisältä

Täytyy sanoa, et mun ihanan mieheni on pakko todellakin rakastaa näitä meidän neitejä! Tiedän nimittäin kuinka paljon hän vihaa talvea ja kylmyyttä, mut silti otti asiakseen lämpökopin korjaamisen ja vietti aikaa tuntikaupalla 20-asteen pakkasessa varpaat jäässä saadakseen kopin tiivistettyä! <3 Kai vähän vilustuikin, koska nyt on flunssassa :( Mut pupuilla on sen jälkeen ollut lämmin(!) ja kopista tuli tosi hieno eivätkä saa enää tiivisteitä revittyä! Kyllä ne varmasti pärjäis ilman lämpökoppiakin, mut halutaan olla varmoja, et heillä on kaikki hyvin. Itse asiassa meillä on sisälläki kylmempi ku heillä siellä ja putket jäässä.

Anteeks, kun noi silmät jäi tollasiks! Yleensä
olen osannut poistaa punsasilmäisyyden, mut
nyt tappelin muutenkin tietokoneen, kuvien ja
videoiden kanssa koko illan.

Vaikka en ole paljon puhunut heistä niin ovat silti edelleen meidän prinsessoja eikä olla unohdettu heitä uusista poikasista huolimatta! <3 Päinvastoin, heitä hemmotellaan esim. runsaammalla iltapalalla kuin muita, koska asuvat ulkona ja tarvitsevat ravintoa lämmöntuottoon. Ovat niin söpöjä, kun ovat mua joka aamu vastassa, kun lähden kouluun. Yöt ne ilmeisesti viettää lämpökopissa nukkumassa, koska jos joku aamu lähden poikkeuksellisen aikaisin niin ovat ihan unisina siellä lämmittelemässä. Sit ne venyttelee ja tulee katsomaan. Kaiken kaikkiaan heillä menee siis ihan hyvin ja ovat jo isoja tyttöjä...nykyisten poikasten "tätejä" :)

Heillä on oikein kunnon talvikarva kuten
näkyy. Eivät siis ole vain lihavia :D

P.S. Akun leikkaus on tänä perjantaina! Just ku vauvat saavuttaa vieroitusiän ni Akun saa laittaa jo tyttöjen (Nasun ja Millin) kanssa. Se on nyt niin yksinäinen :( En usko, et yhdistämisessä tulee olemaan mitään ongelmia, vaikka tyttöjä on kaks, koska nuolevat toisiaan jo portin läpi.