perjantai 3. tammikuuta 2014

Synnytysongelmia

kovan työn tehnyt tuore äiti
Aloitan nyt alusta, vaikka edellisen tekstin kommenteista on osa tilanteen kulusta jo paljastunutkin. Eli, eilen aamulla Nasu teki pesän ja nyppi karvaa. Siitä muutaman tunnin päästä, noin viiden aikoihin päivällä, löysin yhden poikasen vessalaatikosta. Tuli kiire saada hänet muiden lämpöön pesään ja tietysti halusin nähdä, et kuinka monta tuli joten Nasu poistettiin tarkistuksen ajaksi. Yllätys oli aikamoinen, koska muita ei ollut! Silloin epäilin, et synnytys olis jäänyt jostain syystä kesken ja tunnustelin sen mahaa. Siellä tuntui liikettä ja olin aika hämilläni, koska Iitalla kaikki on ollut molemmilla kerroilla vartissa ohi. Nasun käytös vahvisti mun epäilyt. Se ei ole ikinä ollut niin vihainen ja puri mua ekaa kertaa. Ymmärrettävästi.

No, ei voitu muuta ku laittaa Nasu takas häkkiin ja toivoa, et synnytys jatkuisi. Jätettiin hänet rauhaan ja käytiin tarkistamassa tilanne parin tunnin välein, mut mitään ei tapahtunut. Epäilin jo itseäni, et tunsinko oikein, koska vuotoa ei ollut enkä ole ikinä kuullut, et synnytys voi tolla tavalla keskeytyä. Päätettiin joka tapauksessa yö mennä samaan tapaan antaen hänelle rauhaa, mut kuitenkin välillä tarkistaen, et kaikki on kunnossa.

Milliltä hakemaan lohtua
Aamukuudelta näky oli jotain aivan järkyttävää. Oli mun vuoro herätä, mut järkytyksissäni kävin herättämässä miehenikin. Synnytys on varmasti ollut kivulias, koska oli hädissään synnyttänyt poikaset sinne tänne. Yks oli kuolleena vessalaatikossa, toinen pesän oviaukon sisäpuolella ja toinen heti ulkopuolella osittain syötynä. Yks oli elossa ja potki siinä häkin pohjassa. Taas piti saada Nasu pois, mut se sujahti pesään. Kuultiin epämääräistä ääntä ja kun avattiin luukku niin se roikotti yhtä poikasta jalasta ja söi sitä. Siinä kohtaa mä sekosin, koska luulin, et se tappoi toisen niistä elävistä poikasista jonka äsken siirrettiin pesään eilen syntyneen elävän luo. Se kuitenkin söi sitä yhtä jo kuollutta ilmeisesti suojellakseen vielä eläviä.

Olen kuullut vastaavasta, mut todellisuus oli jotain aivan kamalaa. Keräillä nyt kuolleita poikasia ja niiden palasia häkin pohjalta! Miehen mukaan se veren haju oli toiseks pahin haju maailmassa (...kaikkein pahin on kuolleen ihmisen haju rappukäytävässä). Loppujen lopuksi kaikki on nyt hyvin: Nasu ei enää vuoda, se syö ja liikkuu taas normaalisti, häkki on siivottu ja pesässä mönkii kaks suloista vaaleanpunaista poikasta lämmittämässä toisiaan. Jännitän vain, et lähteekö Nasu järkytykseltään hoitamaan niitä. Se selviää taas parin päivän sisään poikasten kunnosta. Laitan kuviakin vasta myöhemmin, koska siinä tilanteessa ei paljon kuvattu.

P.S. Anteeksi mahdollisesti sekava selitykseni! Johtunee varmaan järkytyksestä ja unenpuutteesta. Yritin kuitenkin kertoa tilanteen mahdollisimman rehellisesti, koska toivon, et meidän kokemuksesta vois olla apua ja lohtua jollekin toiselle joka joskus joutuu vastaavanlaiseen tilanteeseen. Ainakin tieto siitä, et synnytys voi tosiaan kestää päivänkin ja siitä voi selvitä.

4 kommenttia:

  1. Järkytyin jopa vain lukiessani tekstiä "Taas piti saada Nasu pois, mut se sujahti pesään. Kuultiin epämääräistä ääntä ja kun avattiin luukku niin se roikotti yhtä poikasta jalasta ja söi sitä". Kylmätväreet meni heti läpi... Tiedän, että suhtaudun todella lapsellisesti asiaan, mutta tällainen minä olen :). Koittakaa kestää ja toivottavasti loput poikaset selviää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä tapauksessa mäkin olen tosi lapsellinen, koska itse ainakin järkytyin näkemästäni ihan hirveästi ja mieskin otti siinä kohti Nasun vaan väkisin pois.

      Kiitos myötätunnosta! <3 Toivon kans todella, et selviävät!

      Poista
  2. Itse olen aikoinaan mennyt kanilaan vaan tarkistaa pupuja ja kuului seläntakana kuin joku olisi jauhanut purkkaa tms. katsoin niin siinähän tuoremamma pupu mukelsi poikastaan, lähdin samantien takaisin sisälle.
    Se ei ole mitään kaunista katseltavaa ja kyl siinä itsekkin meni sekaisin. :x

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kans muista kokeneeni vähään aikaan mitään niin järkyttävää. Koko päivän on ollut sen jälkeen paha mieli ja tyhmä olo. Mut ehkä se tästä. Vietiin äidille iltapala jonka jälkeen kuultiin, kun imetti poikaset. Se pieni piipitys melkeinpä korvas kaiken mielipahan! Jännitin niin kovin, et alkaako hoitaa niitä. Tietysti mitä vain voi vielä tapahtua, mut ainakin hyvä merkki jo <3

      Poista